Ajattelin ottaa taitto-ohjelman käytön haltuun. Opin erilaiset ohjelmat yleensä melko nopeasti (menetelmäni on Klik-Hups-KumoaTM), mutta oppimista tehostaakseni ajattelin käydä myös kurssin. Tutkiskelin erään tutun oppilaitoksen tarjontaa, ja löysin haluamani kurssin mutta samalla myös paljon muuta. Eri kursseja selatessani huomasin vähän väliä kiinnostuvani: tuosta voisi olla hyötyä työssäni, tuo kiinnostaa muuten vain, tuo kuulostaa hauskalta… Harmillista, ettei koko ajan voi opiskella!
Nyt kun yliopisto-opinnoista on vierähtänyt jo tovi, opiskelu ja itsensä kehittäminen kiinnostavat taas aivan eri tavalla. Kun työelämässä on mennyt useampi vuosi, minulle on muodostunut selkeä ajatus siitä, millaisesta lisäkoulutuksesta olisi hyötyä omassa työssäni – toki myös tiedostan selviytymisen perusperiaatteen, eli täytyy osata uudistua ja mukautua.
Suurin syy heräteopiskeluun on ehkä se kääntäjän perusominaisuus, nimittäin uteliaisuus. Jotta työ tuntuisi mielekkäältä, sen täytyy olla kiinnostavaa. Viime aikoina olen kiinnostunut kovastikin teräshiekan ominaisuuksista ja matriisiorganisaatiomallista. Toisinaan uuden käännöstyön alla saattaa kuulua pieni huokaus, mutta kun aiheeseen pääsee hieman sisälle, huomaa kiinnostuvansa aivan yllättävistä asioista. Uteliaisuus herää, ja täytyy selvittää asiaa tarkemmin. Uteliaisuuden kääntöpuolena on se, että sitä saattaa päätyä huomaamattaan vaikkapa tulityökurssille.