Jouduin vakavan tapaturman takia muutamaksi viikoksi sairauslomalle, ja yrittäjä kun olen, ensimmäinen ajatus oli: kuka tekee minun työni? Sitä ei onneksi kauan tarvinnut miettiä, sillä jo ambulanssista päästyä hommat alkoivat rullata. Yksi kollega otti toisen, toinen toisen työn, ja aika nopeasti kaikelle löytyi tekijät. Laaja kollegaverkosto on yrittäjälle aarre, ja omalla kohdallani verkosto on kaiken lisäksi aivan mahtava joukko luotettavia ammattilaisia, joiden käsiin uskallan antaa oman maineenikin.

Sairausloman takia oli myös pakko pysähtyä ja levätä, mikä oli kieltämättä varsin tervetullutta. Samalla ideat alkavat lentää, mikä taas osuu varsin sopivaan saumaan erään tulevan yhteisprojektin kannalta (ei hätää, kuulette siitä vielä). Opin myös itsestäni sen, että olen hyvin ratkaisukeskeinen – en mene paniikkiin vaan hädän hetkellä alan heti miettiä, miten ongelma ratkaistaan. Olin tätä jo aavistellutkin, mutta tositilanne vahvisti aavistukseni. Ei siis mitään pahaa, ettei jotakin hyvääkin.

Kiitos, kollegat! Olette kullanarvoisia.